Suomi

Hirven kesä

hirven kesä

Kesälaitumella hirvet oleilevat tavallisesti pikku ryhminä. Lämpimänä päivinä on mukavaa lepäillä viileässä varjossa Kesä kuluu leppoisalla tavalla hiljalleen paikasta toiseen liikkumalla ja välillä moneksi päiväksi paikalleen jääden, syöden, märehtien ja lepäillen. Monenlaista ravintoa on riittävästi, hirvi lihoo ja kerää vararavintorasvaa kudoksiinsa. Hirven elämässä ei kesäaikaan ole selvää vuorokausirytmiä, se liikkuu, syö ja märehtii mihin aikaan tahansa. Kovalla sateella ja helteellä hirvi mieluummin makailee paikallaan ja odottelee parempaa säätä. Hirvien pääravintoa tähän aikaan on paju sekä muut lehtipuiden oksat. Suurta herkkua ovat maitohorsmat.

Hirven sarvet

Hirviuroksen eli sonnin päähän kasvavat joka vuosi uudet sarvet, naaras ja nuoret vasat ovat sarvettomia. Jo ensimmäisenä syksynä uroshirvenvasalle kasvaa sarven tyviosa, eli ihon peittämä "ruusutappi", jossa ei vielä ole varsinaista sarvea. Seuraavana keväänä, siis vuoden vanhana, urosvasa saa pienet tappisarvet, jotka putoavat seuraavana talvena. Sarvet kasvavat uudestaan kevään ja kesän aikana - aluksi ne ovat pehmeän, hienokarvaisen ihon peittämät. Loppukesällä sarvien kasvu loppuu, ja sarviin ravinteita kuljettanut pehmeäkarvainen nahka alkaa irtoilla. Hirvisonni hankaa sarviaan puunrunkoja vasten, ja keloo kutiavat nahkanpalat nuoriin kuusiin tai mäntyihin. Kelomispuiden kuoresta sen sarviin tarttuu myös väriaineita, jotka värjäävät sarvet erisävyisen ruskeiksi. Kiima-aikaan syys-lokakuulla uroshirvet mahtailevat sarvillaan ja mittailevat tarvittaessa voimiaan rajuissakin taisteluissa. Sarvet voivat painaa jopa kymmenen kiloa.

Vuosi vuodelta hirvisonnin sarvet kasvavat kokoa, ja suurimmillaan sarvet ovat 8 - 10-vuotiaana, jolloin hirvi on parhaassa iässään. Hirven sarvissa olevien haarojen lukumäärä ei lisäänny säännöllisesti vuosi vuodelta. Piikkien lukumäärästä ei siis voi päätellä hirvisonnin ikää, vaan haarojen lukumäärä riippuu muun muassa ravinnon määrästä ja laadusta. Hirvisonnin vanhetessa myös sen sarvien koko alkaa pienentyä ja piikkien lukumäärä huveta.

Sarvista on kaksi perusmuotoa, lapiosarvet ja hankosarvet. Myös näiden välimuotoja on olemassa. Lapiosarvet ovat leveämmät, kuin hoikkahaaraiset hankosarvet, ja lapiosarvien piikit ovat lyhyemmät. Hankosarvissa ei ole lapiolaajennusta juuri lainkaan, vaan piikit ovat pitempikärkisiä. Suurimmat mitatut lapiosarvet olivat vuonna 1930 Jaalassa ammutulla hirvellä. Sen sarvien piikkien luku oli 13 + 13, sarvien leveys leveimmältä kohdalta 115 cm ja lapion leveys noin 32 cm.

Hirvi on Euroopan hirvieläimistä suurin. Ruumiin pituus voi olla 300 cm, hartiakorkeus 220 cm ja sonnin paino voi olla 250 - 600 kg. Naaraan eli lehmän paino on 240 - 450 kg.

Aukioloajat:

 

 Olemme avoinna kevätsesongin ajan, 19.4.2014 asti, TI-LA klo 12-22.

Keittiö suljetaan tuntia ennen sulkemisaikaa.

 Hirviä esitellään klo 18 asti.

Muina aikoina olemme avoinna tilauksesta

 

Seuraa naamakirjassa!

Hirvien elämää blogissa!

Klikkaa ja lue!